Hyviä ja vähemmän hyviä uutisia

Heip! Täällä menee hyvin ja vähemmän hyvin. Hyvin siinä mielessä että olen saanut lisää ruokaa, hiilaria :D Wuu-huu!!! Aamupuuro, banskua ja hiilaria jopa lounaalla :D Nyt kelpaa syödä!! Mullahan on ollut välidieetti jonkun aikaa nyt menossa mutta nyt se loppui ja sain lisää ruokaa jotta on jotain josta voidaan voidaan vähentää kisadieetillä. Kisoista ja dieeteistä puhuen niin mun nimi löytyy jo voimassaolevien kilpailulisenssien listalta http://www.ifbb.fi/?page_id=936... Aika jännää :D

Toinen hauska juttu oli tänään aamulla kun puhdistin kurkkuni suolavedellä ja satuin vilkaisemaan keittiön kattoon niin bongasin munakeltuaista :D Muistatte ehkä että minulla oli hieman voimakkaampi munaonnettomuus jonkun aikaa sitten jolloin yksi muna räjähti pitkin keittiön seiniä, kattoa ja ikunaa. Näköjään en onnistunut puhdistamaan kaikki paikat kunnolla kun löysin nämä tänään. Noi jäljet ovat siis monta metriä itse räjähdyspaikasta joten kyllä noissa kananmunissa on räjähdysvoimaa :D

Sitten niihin vähemmän hyviin juttuihin. Olen ollut poikkeuksellisen kipeä joulukuun aikana, minulla on ollut kaksi peräkkäsitä flunssaa mikä on minulle todella poikkeuskellista. Olin viimeksi kipeä noin kaksi vuotta sitten. Ensin oli yksi flunssa, sitten ehdin treenata viikon verran kunnes toinen iski. Tämän jälkeen ehdin jumpata pari päivää kunnes kurkku ei kestänyt puhumista enää. Menin lääkärille ja tuli puhekielto + sairausloma. Olin sitten to-ma puhumatta. Tiistaina loppiaisen jälkeen menin taas lääkärille kun homma ei oikein edennyt mihinkään ja sain siltä reissulta lisää saikkua, ensimmäinen antibiootti varmasti kahteenkymmeneen vuoteen ja tieto siitä että minulla on akuutti kurkunpääntulehdus sekä alkava poskiontelotulehdus. Kiva. Bonuksena sain Jarilta sekä treenikielto kunnes kuuri loppuu (ainakin) että Ramitreenikielto (toistaiseksi) ja käsky treenata kevyemmin sen jälkeen jotta kroppa palautuu kunnolla. 

Koko joulukuu on ollut siinä mielessä aika raskasta aikaa pääkopalle koska olen ollut näin paljon sairaana enkä ole pystynyt treenata normaalisti. Olo on kuitenkin huomattavasti parempi nyt kun ollaan puhuttu Jarin kanssa asiasta ja joudun hyväksymään sen, että kroppani on ylirasittunut ja vaatii lepoa. Kuten olen kirjoittanut aikaisemmin niin en ole maailman paras lepäämään ja se on aina ollut minun suuri ongelma, vedän itseni siihen pisteeseen että kroppa sanoo että nyt riittää. Lisäksi olen todella huono huomaamaan että kroppa on väsynyt ja antaa signaaleja siitä että pitää huilata. Into ja halu treenata on niin kova etten huomaa jos kroppa on väsynyt. Toki se kuuluu asiaan että joskus väsyttää mutta mulla toi homma menee aina hieman yli. Olen esimerkiksi joskus juoksija-aikoina pyöräillyt salille tekemään yläkroppatreenejä kun jalat ovat ollut niin ylirasittuneita etten ole pystynyt kävelemään. Kyllä minä silloinkin tein jalkatreenejä, jätin vaan kyykyt ja prässisarjat pois. Nerokasta eikö?!? Silloin kun muut keksivät tekosyitä miksei tarvitse mennä juuri tänään treenaamaan niin minä keksin syitä miksi saan mennä treenaamaan vaikka olen kipeä. Olen parantanut tapojani todella paljon ja nykyään tiedostan ongelmani ja osan estää tiettyjä toimintamalleja. Esimerkiksi konsultoin aina Jarin kanssa jos itse olen epävarma treenikunnostani enkä ikinä sooloile tai teen mitään ekstratreenejä tai jätän lepoa väliin. Paitsi yksi kerta kun olin joutunut lepämään yhden ekstrapäivän takareisien tulehduksen takia niin idioottina menin ja tein tuplatreenin viikonloppuna. Tästä ilmoitin kyllä heti valmennukseen enkä ole tehnyt sitä sen jälkeen. 

Osaan muuten kyllä sanoa muille kun heidän pitää levätä. Tiedän järjellä miksi pitää levätä ja miksi pitää osata ottaa lisää lepoa jos on tarvetta, mitä tapahtu jollei kroppa saa palautua kunnolla, mitkä tunusmerkit ovat kun ollaan menossa ylirasitustilaan jne mutta kun en osa soveltaa sitä omalla kohdallani. Sydän ja pää haluaa aina mennä salille vaikka kroppa olisi eri mieltä. Aika hassua eikö ;)

Aikuisena ihmisenä pitäisi kuitenkin osata näitä juttuja itse ja osata lepää, eikö niin :) Tässä huomaa miten menee jos ei osa. Tulee pakkolepoa ja saa kuunella kauhutarinoita siitä miten menee jos tulee ylikunto tai jos kehon immuniteetti laskee lopullisesti. Nämä ovat vakavia asioita eikä kannata leikkiä niiden kanssa jos haluaa treenata kauan, kehittyä ja pysyä terveenä. Nyt keskityn lepäämiseen ja itsepohdintaan. Aika perseestä kun sydän huutaa "treeniä treeniä" mutta oma vika kun riehuu niin paljon Ramin sanoja lainaten ;)

Tänään olen harjoitellut lepoa näiden avulla 

Äitini on traumatisoitunut tosta kanisterista, juon usein vettä siitä koska se on iso ja kätevä eikä tarvitse täyttää sitä niin usein. Äidin ainut toive jouluna oli että juon vettä lasista ja syön ruoka lautaselta. Kanisteri piti jättää laukkuun joulun aikana :D 

Nyt on enää kuusi päivää jäljellä antibiootista. Kaksi takana. Kyllä tämä tästä!!!!