Sidor

12.10.2012

Kolme viikkoa kovaa reeniä takana ja kroppa huutaa jo armoa...

Oho! En ole kirjoittanut mitään tänne pariin päivään ;)

Kävin keskiviikkona vetämässä hullun jalkatreenin. Siis ihan sekopäinen setti :D Huusin kun pieni porsas ja siltä näytinkin. Oli aivan mahtavaa meininki! Tein vähän isoimmilla painoilla, toki hyvällä HIT tyylillä ja ekat sarjat todella hitaasti niin että lihastuntuma oli hyvä :) Ilahduin kun yksi miespuolinen salihiiri tuli keskeyttämään minua kun yritin venytellä jalkojani sarjojen välissä. Iso mies: "Säähän tapat jalat oikein kunnolla :)" Dea "Juuh... (hiki virtaa, ripsiväri valuu ja tyttö yrittää epätoivoisesti ravistella jalkoaj)", iso mies "Säähän vedät kovempaa kun moni mies :O!!" Dea ":D!!". On siinä Gym 2000:lla kiva ja kannustava ilmapiiri eli ei harmita että vaihdoin salia :).

Saan muuten usein kuulla kommentteja siitä että menen todella syvään kyykkyyn smithissä (perse lattiaan), ihan alas hakissa ja sama juttu prässissä. Minun mielestäni se on itsestään selvää että pyritään saamaan mahdollisimman laaja liikerata liikeeisiin jotta koko lihas joutuu töihin ja kehittyy. On se nyt vähän turhaa mennä esimerkiksi kyykkäämän megapainoilla niin ettei perse mene kunnolla alas! Eihän siinä kasva edes ego kun se näyttää niin tyhmältä! Kyykätkää kunnolla ihmiset!!! Se kannattaa meinaa ihan peffan esteettisyyden kannalta :)

Oletteko huomanneet sen että syöminen on hankalaa kovan treenin jälkeen? Minulla se menee niin että mitä kovempi treeni sitä vaikeampi on saada ruoka alas. Jalkatreenit ovat pahimmat. Taistelin ruokavuoreni kanssa ikuisuuden yllämainitun rääkin jälkeen ja nukahdin sen jälkeen yli tunniksi... Heräsin puoli kasilta, eli sopiva aika syödä iltapala ja mennä takaisin nukkumaan :D

Torstaina oli vuorossa aamuaerobinen, eli hyppäsin ylös sängystä klo 4.30 täynnä energiaa ja into piukeena! NOT. Ulkona oli ihan mustaa ja tyttö poikki jalkatreenin jälkeen. Pakko oli mennä ja hyvin jaksoin kun pääsin ulos. Töissä olin jo onnellisesti unohtanut että olin ollut ulkona ramppaamassa keskellä yötä.

Kävin myös Veeralla hieromassa käsiä, rintaa ja olkapäitä. Ei ihmetttä että ovat olleet kipeitä! Lihakset olivat todella jumissa siitä huolimatta että olen venytellyt niitä päivittäin jopa usempia kertoja. Tänään oli kivuliasta käydä suihkussa koska pelkkä koskeminen käsiin sattui hieronnan jälkeen... Olkapäät sattuivat vähän enemmän ja sattuvat muuten vieläkin. Vaikuttaa siis siltä että treeni on mennyt perille :D Olen nyt treenanut kovaa kolme viikkoa edellisen palauttavan jakson jälkeen ja olen melkein sairaalakunnossa (ei ehkä ihan, mutta melkein ;)). Vielä yksi viikko kovaa settiä niin saan palautua kunnolla. Kroppa huutaa jo armoa! Jouduin kysyä Jarilta neuvoa kehoni kuuntelemiseen kun en itse osaa kuunnella sitä. Lopputulos oli ekstra lepopäivä ja olkapäätreenin siirtäminen. Arvostan todellakin että on joku jolta voi kysyä neuvoa näissä asioissa kun ei itse pystyy pysymään pois salilta jos ohjelmassa lukee että on treenipäivä vaikka kroppa on ihan finaalissa ja treenattava lihasryhmä on kosketusherkkä kovasta treenistä ja hieronnasta. Onneksi pääsen huomenna Ramin hellään käsittelyyn :D TAPETAAN SELKÄÄ JA HABAT!!!!! Eli apinaraivolla viikko vielä :D

Huomiseen!

1 kommentti:

  1. UPIATA Dea!! Juu samat aatteet, liikeradat pitkät, kyllä! Mutta ruoka uppoaa kovan treenin jälkeenki!:) HALAUKSIA!<3

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.